MINÄ

------

Elina Paasi

Olen asunut Kotkassa koko ikäni ja vuonna 2010 ostin itselleni ja koirille omakotitalon jossa riittää tilaa juoksta ja leikkiä. Pienestä pitäen olen halunnut koiraa enkä sitä saanut ennen vuotta 2002. Sitä ennen elämässäni on ollut monta koiraa mitä olen päässyt hoitamaan ja seuraamaan koiraelämän arkea. Omia eläimiä minulla on ollut: undulaatteja, sammakko, kaloja, hiiriä, hamstereita, gerbiilejä ja mökkikissa. Olen aina ollut koiraihminen ja sellaisena pysyn loppuun asti. Sain kun sainkin oman koiran vuonna 2002 ja Iines (Agrarium Kawaii Klorinda), japaninpystykorva, saapui kotiimme. Kävimme Iineksen kanssa paljon match show:ssa ja muutamia kertoja näyttelyissä. Sitten bokseri hyökkäsi Iineksen kimppuun ja siitä tuli todella arka. Näyttelyura jäi 7 vuodeksi kokonaan, mutta kun huomasin Iineksessä reipastumisen merkkejä niin päätin kokeilla uudestaan ja ollaankin saatu ihan mahtavia tuloksia! Iines valioitui Suomessa 9 vuoden iässä ;)

Nemo (Tornado Eagles Pandora) minulle saapui puoliksi sattumalta. Halusin toista koiraa pitkän aikaa ja kun asuin jo omassa taloudessa niin sen hankkimiselle ei ollut mitään esteitä. Olin monta vuotta lukenut valkoisestapaimenkoirasta ja se kiinnosti todella paljon. Kyselin pentuja ympäri Suomea, mutta aina kaikki pennut oli varattuja. Päätin odottaa hetken ja katselin samalla toista rotua mikä kiinnosti, samojedinkoiraa. Löysin ilmoituksen sammarinpennusta ja soitin sinne ja pentu olikin jo mennyt. Sama henkilö kertoi että pari päivää aikaisemmin oli syntynyt valkoisenpaimenkoiran pentuja. Niimpä menin katsomaan ja Nemon sieltä varasin. Olen ollut todella tyytyväinen että päädyin valkoiseenpaimenkoiraan ja varsinkin Nemoon, aivan ihana koira! Nemon jouduin päästämään ikuiseen uneen 12.1.2012 vaikean ja kivuliaan lonkkien nivelrikon takia.

Niimpä rakastuin tähän rotuun korvia myöten, mutta kotoonta puuttui kunnon harrastuskoira . Minnan (Kennel Disadonna) kanssa katseltiin ulkomailta pientä valkkarityttöä. Etsittiin ja etsittiin, mutta aina jotain ongelmia tuli vastaan. Kunnes löydettiin pikku-Niki (Hilary z Blatenských Luk ja lentorahtina se saapuikin jo viikon päästä Suomeen. Nikillä on kyllä mahdollisuuksia vaikka mihin! Todella lupaava tyttö.

Koirat ovat minulle kaikki kaikessa, enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Tykkään rämpiä metsissä ja treenata vaikka kaatosateessa. Ollaan kokeiltu rallytokoa, tokoa, agilitya, jälkeä, hakua, vepeä ja tietysti näyttelyitä. Koirat menee kaiken muun edelle ja toivonkin että joskus koirista saisi jonkunlaisen ammatin. Tällä hetkellä opiskelen Asikkalassa Koulutuskeskus Salpauksessa eläintenhoitajaksi, osaamisalana koirahieronta. Muita harrastuksia minulla ei oikein olekkaan kuin koirat ja valokuvaus. Koirat ovat uskollisia perheenjäseniä ja hienoja harrastuskavereita!

Olen jäsenenä:

Suomen Kennelliitto
Suomen Valkoinenpaimenkoira yhdistys
Suomen Japaninpystykorva yhdistys
Kotkan Koiraystäväin Seura